Työkalut

Suositeltavia perustyökaluja ovat tavallisten asennustyökalujen lisäksi yleismittari, kaapelisakset ja juotoskolvi. Näiden lisäksi erittäin tärkeä säätö- ja tiedonhankintatyökalu on oskilloskooppi. Kun puhutaan äänenpaineen tuottamisesta niin erittäin suuri merkitys on myös äänenpainemittarilla.

Käytännössä kaikki nykyiset yleismittarit ovat digitaalisia mittareita ja niiden näytöt ovat numeronäyttöisiä. Joissakin mittareissa on myös "analoginen" pylväsnäyttö joka on yleensä rakennettu niin että sen päivitysnopeus on paljon nopeampi kuin varsinaisen numeronäytön. Tästä on helpompi seurata sellaisia nopeita tapahtumia jotka olisivat liian nopeita varsinaiselle numeronäytölle. Hyvä yleismittari on sellainen jossa mittausalueen valinta tapahtuu automaattisesti eli esim. kun mittaa jännitettä niin mittari itse asettaa suuruusluokan sopivaksi eikä tarvitse itse arvuutella minkä suuruista arvoa sieltä nyt ollaan mittailemassa. On myös hyvä jos mittari olisi tarkka ja näyttö helppolukuinen sekä suojattu kumisella tai muovisella lisäsuojakuorella.

Kunnon kaapelisaksilla on hyvien ja siistien johtojen teko helppoa ja nopeaa. Kaapelisakset ovat käytännössä aina valmistettu niin että ne säilyvät terävänä vain jos niillä leikataan pehmeitä metallejohtoja eli kuparista ja alumiinista tehtyjä johtimia. Niillä nimenomaan ei saa katkoa ruuveja tai mitään vähänkään kovempaa ainetta, tämä aiheuttaa lähes aina peruuttamattomia vahinkoja terille ja ainoa vaihtoehto on joko hankkia uudet teräpalat tai sitten kokonaan uudet pihdit.

Juotoskolvi on ehdoton varuste haluttaessa hyviä ja luotettavia liitoksia johtojen sekä johdon ja liittimen välille. Itse juottaminen ei vähennä liitoksen yli olevaa ylimenovastusta yhtään, mutta se estää liitoksen hapettumisen ja tärinän mukanaan tuomat ongelmat. Paras malli olisi tarpeeksi tehokas, esim. 100 wattia, ja lämpötilan portaattomalla säädöllä varustettu malli. On myös muistettava juottimen kärjen usein toistuvaan puhdistukseen tarkoitettu puhdistussieni jota tosiaan on syytä käyttää aina kun ottaa juottimen telineestä ja aikoo suorittaa yksittäisen, vaikka vaan pienenkin, juotoksen.

On valitettavaa että ne tärkeimmät eli oskilloskooppi ja äänenpainemittari ovat niin kalliita työkaluja että ne ovat lähes kaikkien tavallisten harrastajien tavoittamattomissa. Kaveripiiristä saattaa löytyä kuitenkin kiinnostusta yhteishankintoihin. Asialliseen oskilloskooppiin pääsee jo noin 3000 mk:n sijoituksella kiinni ja käytettyjä varmaan saa halvemmalla. Tällaisen skoopin ei tarvitse olla mikään supernopea malli, vaan jo 1 MHz:n mallit ovat täysin kelvollisia tähän käyttöön.

Nykyään käytetään lähes yksinomaan ristipääruuveja kaikkeen kiinnittämiseen ja on valitettavaa että näitä on kahta erittäin lähellä toisiaan olevaa eri mallia. Toinen on vanhanmallinen Phillips eli se malli jossa ristikon keskellä ei ole sisennyksiä eikä muitakaan merkittyjä ristikoita yms. Tämän lyhenne on Ph ja tämä on yleensä merkitty itse ruuvimeisseliin sekä ruuvipaketin kylkeen. Yleisin tälläisen koko on nro 2. Tämä ruuvi/ruuvimeisseliyhdistelmä on suora eli ruuvimeisselin kärjen ollessa ruuvin kannassa kunnolla, ruuvia ei pysty kiertämään kuin suoraan. Tietyissä tilanteissa tämä on etu ja toisissa haitta. Ph-ruuvi yleensä pysyy Ph-ruuvimeisselin kärkeen asetettuna ja sen voi kiertää johonkin vaikeaan asennuspaikkaan.

Toinen malli ristipäitä on Pozidriv ja tätä ei saa sekottaa Phillips-mallisen kanssa. Tässä ruuvissa on pienet sisennyskulmat ja ruuviin on stanssattu pieni lisäristi ristikon suhteen 45 astetta kierrettynä. Pozidriv- ja Phillipsruuvit ovat lähellä toisiaan ja toisenmallisella ruuvimeisselillä voi kiertää toisenmallista ruuvia, mutta sekä ruuvi että ruuvimeisseli kuluvat voimakkaasti eikä täyttä kiertovoimaa saada käyttöön. On typerää käyttää työkaluja väärin ja tässä asia tulee esiin pahimmillaan eli tietämättömyyden ja laiskuuden takia. Älä käytä väärin. Tämän lyhenne on Pz ja tämäkin on merkitty sekä ruuvimeisseliin että ruuvipakettiin. Tärkein ero Ph- ja Pz-työkaluissa on Pz-ruuvimeisselin kärjessä lapojen välissä olevat pienet lisäreunat, ja nämä on helppo tunnistaa katsomalla kärkeä. Kuitenkaan koko nro 1:ssä näitä lapoja ei ole mutta tämä on aika harvinainen ruuvi muutenkin ja varsinaisina puuruuveina Pz1:siä on erittäin vähän, vain kaikkein pienimmissä kokoluokissa. Tärkein ero Phillips-ruuviin on se että Pz-ruuvi/ruuvimeisseliyhdistelmä salliii lievän kääntymiskulman ilman että ruuvimeisseliä joutuu painamaan ruuvia vasten ja ruuvia voidaan kiertää pienessä kulmassa. Yleensä Pz-ruuvit ovat puuruuveja.

Takaisin ylös | Takaisin opetusohjelmaan