Kondensaattorit

Kondensaattori on se toinen tapa varastoida sähköenergiaa, ja se on periaatteessa vain kaksi lähelle toisiaan astettua metallilevyä joiden välimatka toisistaan ja levyjen pinta-ala määrittää kondensaattorin koon eli kapasitanssin. Näitä on erittäin monen tyyppisiä, mallisia ja kaikkea siitä välistä. Kuitenkin auton virtajärjestelmän tueksi asennetut lisäkondensaattorit ovat ns. elektrolyyttikondensaattoreita joiden levyt on tehty yleisimmin alumiinifoliosta ja väliin on laitettu öljymäisellä nesteellä kyllästetty ohut paperieriste ja tämä on kääritty putkimaiseksi paketiksi jonka liitosterminaalit ovat kondensaattorin toisessa päässä. Kuten akuissa tässäkin vaikuttaa sisäinen vastus joka on kuitenkin kertaluokkia pienempi kuin akuissa ja tämän takia kondensaattorista saadaan ja siihen voidaan syöttää suuria virtamääriä nopeasti.

Nykyaikaisen vähänkään tehokkaamman autovahvistimen virtalähde on ns. hakkurityyppiä eli se ottaa sisään tuon 12 V ja katkoo sitä hyvin nopeaan tahtiin ja syöttää sen muuntajaan jonka toiselta puolelta sitten saadaan tasasuuntauksen jälkeen korkeampaa jännitettä. Tämän katko-tyyppisen toimintaperiaatteen takia vahvistin välillä tarvitsee ja välillä ei tarvitse virtaa ja silloin kun tarvitsee, suuri osa siitä otetaan vahvistimen sisällä jo olevista pienemmistä kondensaattoreista jotka on valittu nimenomaan pienen sisäisen vastuksen vuoksi, eli siis tämä katko-tyyppinen käytös ei näy vahvistimen ulkopuolelle juurikaan. Kuitenkin vahvistimen halutessa paljon virtaa alkaa ulkoa tuleva jännite laskea ja juuri tällöin tulee ulkopuoliset lisäkondensaattorit apuun antaessaan lisää virtaa ilman että jännite pääsee laskemaan kovinkaan paljoa vielä tässä vaiheessa. Yleensä tässä vaiheessa tavallisessa musiikissa olevat iskuäänet tai muut äänet joiden tuottaminen vaatii paljon virtaa ovat jo loppuneet ja auton sähköjärjestelmä pääsee lataamaan lisäkondensaattorit uudestaan ja sama voi alkaa alusta uudestaan.

Kun kyse on äänenpainekilpailusta ei siellä soitettava musiikki ole yleensä kuitenkaan musiikkia vaan yksittäisiä pistetaajuuksia tai testisignaaleja jotka kestävät paljon pidemmälle kuin tavallisen musiikin iskuäänet ja tämän takia ei lisäkondensaattorin lataus voi alkaa ennenkuin signaali loppuu. Käytännössä tämä merkitsee sitä että äänenpianekilpailua varten rakennetussa äänentoistosysteemissä lisäkondensaattori on ylimääräinen ja turha kuorma latausjärjestelmälle ja näin ollen sellaisia ei kannata laittaa lisävirran toivossa. Tavalliseen järjestelmään jolla kuunnellaan musiikkia lisäkondensaattorit ovat kuitenkin oiva apu.

Ongelmia

• kykenee antamaan lisävirtaa vain tiettyyn rajaan asti
   
• väärä kytkentätapa saattaa aiheuttaa kipinöintiä ja tällöin palovaaran
   
• tavallisissa lisäkondensaattoreissa on niiden turvamarginaali ylijännitteen suhteen aika pieni
   
• napaisuuden väärinpäin kytkeminen ei heti tuhoa kondensaattoria mutta se on edessä kuitenkin heti kohta

Keinoja

• kondensaattoreden määrän kasvattaminen nostaa tuota rajaa mutta äänenpainekilpailussa tarvittava lisämäärä olisi jo niin paljon että tulee paljon taloudellisemmaksi kasvattaa laturikapasiteettia.
   
• kondensaattoria kytkettäessä se kannattaa ladata vaikka 50 ohmin 2 wattisella vastuksella tai 5 wattisella autopolttimolla ja vasta sitten laittaa johdot lopullisesti kiinni, irrotettaessa se kannattaa purkaa samalla menetelmällä.
   
• kannattaa huolehtia siitä ettei auton latausjärjestelmä anna missään tilanteessa mitään jännitepiikkejä jotka nousevat yli kondensaattorin ilmoitetun jännitteenkeston.
   
• oikeat ja luotettavat kytkennät ovat yhtä kuin oikea ja luotettava toiminta

Takaisin ylös | Takaisin opetusohjelmaan